lauantai 29. joulukuuta 2018

29.12.2018 Hieman lisätietoja Talgar-joen laaksosta.

Yli 3 vuotta on matkasta mennyt ja vihdoin sain lisää tietoja lähestymisestämme, tai oikeastaa hieman lisätietoja muutamasta paikasta alueella.


Tämä pato laakson alussa on muta-suojapato, joka on rakennettu suojaamaan Talgarin kaupunkia joen tavallisilta mutavirroilta. Lienee niitä esiintyy erityisesti keväällä ja syksyllä.


Talgar-joen koko alue sijaitsee Kazakstanin vanhimmilla luonnonsuojelualueilla, jotka on perustettu vuonna 1931. Alueella vierailu edellyttää erityistä lupaa Almaty Reserve - järjestön pääosastolta.
Alueella elää mm. murmeleita, susia, karhuja, villisikoja, siperian hirviä, siperian peuroja, vuoristokauriita ja lukuisia lumileopardeja. Mehän kiersimme portit ja menimme alueelle ilman lupaa.


Ylhäällä laaksossa sijaitseva leiri perustettiin 1935, johon aikaa alueen tärkeimmät huiput valloitettiin. Leiri oli aluksi kiipeilijöiden käytössä ja tällaisesta leiristä päätellen he olivat hieman varakkaampia henkilöitä. Leirin lähellä havaittiin kuitenkin erään vesiputouksen harjanteen rinteessä 3400 metrin korkeudessa molybdeeniä, jota alettiin kaivamaan käsin panssarilevyjen terässeokseen sotatuotantoa varten. Sodan aikaan leiri siirrettin Gulagin hallintaan ja pienimuotoinen kaivostuotanto käsivoimin jatkui. Vangit laskivat malmin leiriin, jossa se rikastettiin ja tuotiin alas laaksoon hevosilla. Leiri toimi vuoteen 1979 saakka kunnes Ozernyi jäätiköstä tullut muta- ja kivivirta tuhosi suurimman osan leiristä. Siitä saakka leiriin johtava reitti on saanut tuhoutua lukuisien kivi-, muta- ja lumivyöryjen seurauksena. Nykyään reitistä on näkyvissä vain alkumatkasta hyvin lyhyitä pätkiä. Nämä pätkät mekin löysimme, pituutta aivan laakson alussa yhteensä noin 400 metriä. Näin jälkeenpäin kuvastammekin huomaa hyvin tuon vyöryn jäljen ja tuhon.

torstai 20. kesäkuuta 2013

Kiitos projektin saamalle kannustukselle.

Kuten jo muissa kirjoituksissa ilmaisin, ensi tunne reissussa oli, etten enää koskaan palaa Pik Talgarille. Tunne ei ole sitä vieläkään. Ainakin tämä reitti on nykyään liian hidas edetä laaksoa pitkin huipulle saakka. Uusi perusreittihän nousee vuorelle toista kautta.

Nyt kiitämme kaikkia projektin etenemistä ja toteuttamista seuranneita!
Toivottavasti palaamme pian kertomaan teille uusia tarinoita uusista seikkailuistamme.

20.06.2013 Terveisin, Amir Näveri ja Markus Koivurinta

Ohessa vielä hieman gps reittiä toiselta päivältä, tarkemmassa mittakaavassa antaisin paremman kuvan reitistä ja poukkoilusta mutta kuva olisi silloin "hieman" isompi.

maanantai 3. kesäkuuta 2013

Tunnelmia ja kertomus

Ensimmäisiä fiiliksiä näin reissun jälkeen. Mieleeni tuli kysymys;

"Oliko kyseessä epäonnistunut vuorikiipeilyreissu
vaiko upea seikkailu tuntemattomassa maastossa?"

Tottakai reissusta harmittaa se että huippu jäi saavuttamatta jopa niin murskaavalla tavalla mutta ehkä teimme seikkailun jonka muistamme lopun ikämme? Tuskin koskaan enää tulemme törmäämään vastaavaan maastoon vuoristossa. Mietin omakohtaista kokemustani myös etelä Amerikan vuoristosademetsistä niin olipa se helppoa maastoa Tien Shan vuoriston kasvustoon verrattuna. Ja mitä alkuperäiseen aikatauluumme tulee niin se ei olisi riittänyt huiputtamiseen ei millään, ei vaikka siihen olisi laitettu muutama päivä lisää ja kun huomasimme miten hyvin vuoristokengät saa vesisateessa imemään itseensä vettä niin märillä kengillä kovaan pakkaseen huipulle...jaaa? Kenkämme kuivui +24 asteisessa säässä Almatyssa 3 vuorokautta reissun jälkeen! Kenkien sisältä kastumista ei voinut ko. maastossa estää mitenkään, kiitos kaatosateen ja kasvillisuuden.

Mutta tänään aamulla pyöräillessä mietin että onko se Tien Shan vuoristo nyt sittenkään vielä nähty?
Jotakin jäi pahasti hampaankoloon, katsotaan tulevina vuosina jäikö se kangertamaan niin pahasti että punkkipusikkoon pitäisi suunnata uudestaan. Olisihan se aikamoinen projekti mutta oman kuntoni tietäen täysin toteutettavissa.

Terveisin, Amir.

ps. Kertomus päivitetty ja stoori jatkuu illalla...

lauantai 1. kesäkuuta 2013

Kertomus ja fiilikset

Aloittelin eilen kirjoittamaan matkakertomusta ja jatkan tänään jossakin vaiheessa - ensimmäinen pätkä siis julkaistaan illalla.
Mietin kertomusta kirjoittaessa että kyseessä oli henkilökohtaisesti 43. vuorikiipeilymatkani ja ensi kertaa pää on edelleen tyhjä koko reissusta! Osin tuo johtuu varmaan siitä että jokainen vuoripäivä meni lähes aamusta iltaan koko ajan keskittyen siihen miten astuu ja mihin astuu, liukastuuko, kaatuuko?
Koko vuoriosuus oli kuin urakkatyön suorittamista - mutta kyllä se fiilis sieltä vielä tulee kun koko reissua alkaa sanoiksi vääntämään ja miettimään mitä kaikkea noina päivinä tapahtuikaan.
Terveisin; Amir Näveri


tiistai 28. toukokuuta 2013

Reissu takana

Kazakstanissa tuli käytyä, reissu ei mennyt aivan niinkuin suunniteltiin.
Saimme kuitenkin kokea upeita maisemia ja armottoman luonnon. Etenemismaasto oli moninpaikoin kaukana tutusta vuoristo maastosta!

Matkakertomus tulee blogiin kesäkuun alussa, ennen sitä reissusta tulee kuvia Facebook sivuillemme.
Matkakertomusta ennen täydennämme hieman kulutietoja yms.

Leiri I jäi 1500 metriin, päivän satoi kaatamalla vettä.

Markus illalla eka leirin ruokapaikalla.

Eka päivä takana ja on aika käydä nukkumaan.

maanantai 20. toukokuuta 2013

Sääennuste: Pik Talgar 5017m



Viimeinen ennuste tulee 20.5.2013.
Päivitetty 20.5.2013 klo.06.50
21.05.2013 nousemme Almatysta aina leiriin I joka sijaitsee noin 2600m korkeudessa.
22.05.2013 Nousu jatkuu noin 3200m korkeuteen ja
23.05.2013 III-leiri kohoaa noin 4000m korkeuteen, ensimmäinen huippuyritys tapahtuu 24.05.2013 jne.


Ennakkotunnelmat 20.5.2013: Reissu alkaa motivaatiota etsien rankkasateessa. No ei voi ainakaan keli paljoa siitä huonontua eli jatkossa kaikki sää on hienoa säätä. Huippupäiville lupaa lähes täydellistä, toivotaan että sää pitää paikkansa. Ennusteet ei ole ainakaan heittäneet niin laidasta laitaan kuin koti suomen sääennusteet.


lauantai 18. toukokuuta 2013

Pik Talgar 5017m

Matkan aikana koetamme laittaa tietoa facebook sivullemme, missä olemme, kuinka on mennyt jne.
Kommunikointi välineenä on mukana ainoastaan normaalit puhelimet ja kuuluvuudesta ei ole mitään tietoa. Jos pitäisi arvata niin ennen I leiriä kuuluvuus loppuu ja seuraavan kerran puhelin kuuluu jossakin III leirissä tai huipun lähellä.

Live päivitykset tulevat vain Facebook sivullemme!
Facebook sivun tekstin löydät myös tämän kirjoituksen alaosasta.
Mahdollisissa viesteissä on ensin päivämäärä ja aika, aika on paikallista aikaa eli esim klo.1800 = suomen ajassa 15.00.

Seikkailumme alkaa Hki-Vantaa lentoasemalta 20.5.2013 klo.15.55 
ja alustava aikatauluhan löytyy TÄÄLTÄ.

Maanantaina tulee vielä viimehetken tunnelmat.